Syksyn väriloisto

Syksyinen aurinko helotti ihan kuin kesällä, eikä tuuli haitannut metsässä, suhina kuulosti musiikilta. Oli ihana kulkea luonnossa lauantain rauhassa. Punaiset ja herkullisen makeat ja auringon kypsyttämät puolukat odottivat poimijaa. Ahmin niitä kaksin käsin suuhuni. Kyllä myös ämpäriin meni jokunen, mutta parasta herkkua on syödä puolukat metsässä suoraan varvuista. Söinkin varmaan litrakaupalla. Olin polvillani mättäällä ja nautin. Mikähän puutos minulla lienee, kun joka syksy on äärimmäinen tarve niitä suorastaan ahmia.

Muutama viikko sitten olin viikon puhdistautumiskuurilla Hirvensalmen Perinnepirtissä. Sielläkin päivittäisillä kävelyretkillä herkuttelin puolukoilla. Ystäväni keräsi minulle kaksi sangollisen punaista herkkua talven varalle. 

Silmäleikkauksestani oli kulunut vasta  vähän aikaa, siksi minun oli kyykittävä varoen. Myös ohjelmaan kuuluvat täristysliikkeet oli jätettävä. Savusaunaa ei mikään estänyt. Aamullakin istuttiin ystävän kanssa lauteilla, vaikka löylyä ei voinutkaan heittää. Hiki alkoi silti virrata. Maailmaa tuli myös parannetuksi ja savusaunan rauhoittava tunnelma talletetuksi. 
Puhdistumisviikon aikana juotiin erilaisia juomia. "Jälkiruuaksi" puuron tai keiton jälkeen oli pahanmakuisia suoloja. Ne liuotettiin veteen. Vettä oli pakko hörpätä päälle, että sai maun hälvenemään. Joiltakin ne jäävät juomatta, ei sentään meidän ryhmässämme keneltäkään. Paikan omistaja kertoi että jotkut kaatavat niitä kukkaruukkuihin ja orkideat ja saniaiset vaiviutuvat ja saattavat jopa kuolla. Kukat eivät puhdistautumista tarvitse, Luonto osaa ottaa juuri oikean ravinnon. Ihminen hoitaa usein kukkiaan ja eläimiään paremmin kuin itseään.
Mietin miksi tullakaan hoitoon, jos ei käytä kaikkea tarjolla olevaa hyödykseen. Jotkut ovat menneet kauppaan ostamaan lenkkimakkaraa. Eräs mies lähetettiin kotiin tällaisen jatkuvan herkuttelun vuoksi. Kurssi on ammattitaidolla suunniteltu ja hyöty tulee omaa itseä varten. 

Puhdistuminen tekee hyvien vaikutustensa lisäksi myös kipeää, kun kuonat alkavat irrota kehosta. Puhdistuminen jatkuu vielä kotonakin riippuen siitä, miten hyvin jaksaa luennoilla oppimaansa ottaa elämäntavakseen. Kuonan irtoaminen tuntuu varsinkin isoissa lihaksissa, joskus ihan sietämättömänä kipuna. Ne tulevat aaltoina. Onneksi välillä on pieni tauko. Minulla on vaatinyt suurta ponnistelua kestää sellainen. Joku saattaa oksennella tai ripuloida.Sitä en ole kokenut.
Jo monena syksynä olen ajanut Hirvensalmelle ja ensi syksyllekin on paikka varattuna.

Luonto valmistautuu talvea varten. Lehtivihreä on varastoitu juuriin ja värit maalaavat maiseman uusiksi. Keltainen, oranssi ja punainen hehkuvat vihreiden kuusten ja mäntyjen välissä. Maassakin on ruskaa. Suu ahmii puolukoita ja silmät ihanaa luontoa. Mustikoitakin on vielä paljon, mutta sateet ovat huuhtoneet niistä maun. Puut suhisevat ja metsä tuoksuu. Kaakattava hanhiparvi lentää yli ja järjestäytyy muuttomatkalle. Luonto tarjoaa elämyksiä ja kokonaisvaltaista hoitoa. Välillä voi istahtaa sammalen peittämällä kivelle juomaan päiväkahvit. Luonnossa kaikki maistuu uskomattoman hyvälle. Huomaamatta kuluu tunti ja toinenkin. Voima virtaa sisimpääni ja kuitenkin väsyn. Mikä paradoksi. Kyykkiminen ja tarpominen väsyttää ja vievät voimat, mutta sisäinen voima vahvistuu luonnon syleilyssä.
Jokainen ihminen tarvitsee kosketusta luontoon. Monelta se jää saamatta. Moni jopa pelkää metsää. Loviisan rannikolla metsät ovat vaikeakulkuisista kivikkoa. Sinne ei moni viitsi lähteä rypemään. Asfaltti on helpompaa ja tutumpaa kulkea.

On kerättävä monenlaista varastoa vuoden pimeintä aikaa varten. Se tulee joka vuosi, sateet, myrskyt ja pimeä, vaikka auringon hehkuessa ei sellaista edes ajattele.